Isojoen seurakunta tarjoaa monipuolista toimintaa ympäri vuoden. Oman paikkansa toiminnasta löytävät varmasti niin lapset kuin ikäihmisetkin ja kaikki siltä väliltä. Seurakunta järjestää erilaisia kerhoja, tapahtumia ja toimintaa kaikenikäisille. Lue lisää monipuolisesta tarjonnasta seurakunnan kotisivuilta ja tule mukaan toimintaan. Kirkollisissa asioissa voit olla yhteydessä seurakunnan työntekijöihin.
Jos mieltäsi painaa yksinäisyys, suru, masennus, parisuhdehuolet tai mikä tahansa muu murhe, voit kääntyä seurakunnan työntekijöiden puoleen. Pappi, diakoniatyöntekijä, nuorisotyöntekijä ja muut työntekijät ovat seurakuntalaisia varten.
Isojoen seurakunnalla on eväskori -palvelu, jonka kautta jaetaan ruoka-apua sitä tarvitseville. Palvelun kautta jaetaan pääasiassa EU:n jakamia tuotteita: jauhoja, maitojauhetta, säilykkeitä, hiutaleita ja hapankorppua sekä hävikkiruokaa paikallisen kaupan lahjoittamana. Eväskorin ruoka-apu on avoinna diakoniatoimistossa tiistaisin ja perjantaisin klo 9-11.
Isojoen kirkko
1700 -luvun alussa Isojoelta käytiin kirkossa Lapväärtissä noin 30 kilometrin päässä. Kirkkoväelle tuo matka alkoi tuntua pitkältä, joten paikkakuntalaiset tunsivat tarvetta oman kirkon rakentamiseen. Kylän ensimmäisen kirkon rakentamisella on oma erikoislaatuinen historiansa. Kirkko aiottiin ensin rakentaa Vanhaankylään ja sitten nykyisen kirkon paikalle. Pitäjän silloinen mahtimies Luukas Svartti halusi kuitenkin kirkon nykyisen vanhan hautausmaan paikalle, missä nykyään on Alceniuksen sukuhautakappeli ja Isojokilainen sukuhauta.
Luukas lupautui rakentamaan huoneen tasakertaan saakka. Muut eivät uskoneet lupausta, mutta Luukas meni miehineen ja hevosineen metsään, haki hirret ja ajoi ne rakennuspaikalle. Tämän jälkeen alkoivat muutkin auttaa huomattuaan, että nyt oli tosi kyseessä. Kirkko oli vain 10 metriä nykyistä lyhyempi ja sen alla oli viinikellari. Saarnahuone vihittiin v. 1733. Kirkkoa kutsuttiin vuosikymmenet rakentajan mukaan Luukkaan kirkoksi.
Uusi kirkko
Kun Luukkaan kirkko alkoi rapistua 1820-luvulla, kirkon ystävät alkoivat olla huolissaan tilanteesta. Mitä jos uutta kirkkoa ei saataisikaan? Monien kokousten jälkeen vuonna 1826 päätettiin rakentaa uusi kirkko. Piirustukset tilattiin Carl Ludvig Engeliltä ja rakennustyöt aloitettiin 1829. Rakennusmestariksi palkattiin kuulu kirkonrakentaja Erik Kuorikoski. Kukin joutui varojensa mukaan osallistumaan tähän suureen työhön. Köyhät, sairaat ja vanhukset kuitenkin vapautettiin velvollisuudesta. Nykyinen kirkko valmistui lopulta vuonna 1833 ja siinä on 900 istuinpaikkaa.
Kirkon yläosaa kiertävät kauniit maalaukset Vanha ja uusi virsi, Kirkastusvuorella ja Ylkä tulee. Maalaukset ovat taiteilija Urho Lehtisen maalaamat. Vanha virsitaulu ja saarnatuolin kauniit kattokoristeet on tehty 1800-luvun loppupuolella ja ne on toteuttanut Ananias Andersson. Kirkon alttaritaulu on tuntemattoman taiteilijan maalaama. Kirkkoon on uusittu 21-äänikertaiset urut vuonna 1970 urkurakentaja Veikko Virtasen toimesta. Kirkossa olevan lähetyskynttelikön on tehnyt Olavi Harju-Villamo 1996 ja sen on lahjoittanut SLEY:n Vesijärven ja Kärjenkosken jaostot.
Vuoden 1982 syksyllä kirkko joutui tuhopolton kohteeksi, jolloin eräs nuorimies sytytti kirkon tuleen. Onneksi kirkko saatiin pelastettua palomiesten esimerkillisellä toiminnalla. Pahimmat palovauriot koki sakasti, joka on täysin uudelleen rakennettu. Alttaritaulussa on näkyvissä tulipalon aiheuttamia palovaurioita.
Nykyisen kirkon kellotapulin ovat rakentaneet Karl ja Mats Hannus. Kellotapulissa on kaksi kelloa, joista suurempi on hankittu 1765 ja pienempi 1756. Vuonna 1841 vaivaiskassa maksoi 12 ruplaa Isak Honkaniemelle vaivaispojan valmistamiseksi, joka on kiinnitetty kellotapuliin jalkakäytävän puolelle.
Isojoen kirkko, kirkkotapuli ja niiden välissä sijaitseva sankarihautausmaa ovat vierailemisen arvoisia nähtävyyksiä. Katso Isojoen kirkon kohdekortti Visit Lakeuden sivuilla.
Isojoen hautausmaat
Isojoella on kaksi toimivaa haustausmaata. Kirkon vieressä oleva hautausmaalta löytyy myös sankarihautausmaa. Sankarihaustausmaalle on haudattu kaikkiaan 170 sankarivainajaa. Kirkkomaan 1975 käyttöönotetussa uudessa osassa hautausmaassa on 700 hautapaikkaa. Toinen, pieni ja idyllinen Hurttakankaan hautausmaa sijaitsee noin 2,5 km Isojoen keskustasta kauniin kangasmetsän ympäröimänä. Hurttakankaan hautausmaa vihittiin käyttöön 27.7.1890, kun sinne haudattiin lapsi ja vanha mies. Hurttakankaaseen on haudattu myös Isojoen ensimmäinen kansakoulunopettaja Vilhelm Veino.
